SAAREN HISTORIA 2017-06-10T12:32:45+00:00

BOISTÖN HISTORIA

LUOTSISAAREN LUMOA
JA HISTORIAA

Boistön  saarella on ammosina aikoina harrastettu kalastusta ja hylkeenpyyntiä. Luotsit aloittivat toimintansa saarella vuoden 1720 tienoilla. Vuonna 1892 saarelle rakennettiin nykyinen luotsitupa.

Boistö on kokenut ja nähnyt paljon Suomenlahden historiaa. Venäjän ja Ruotsin laivasto-osastot kävivät Suursaaren edustalla viisi suurta taistelua 1700-luvulla, jolloin otettiin mittaa sen ajan suurvaltasuhteista. Luotsit olivat näissäkin taisteluissa mukana vesialueiden asiantuntijoina, ja heidän merkityksensä niin sodissa kuin kauppamerenkulussa on ollut korvaamaton. Luotsien työ on ollut vaativissa meriolosuhteissa hengenvaarallista etenkin sota-aikoina.

Luotsien vaikutus Boistön saarella jatkui aina vuoteen 2003 saakka. Tämän jälkeen kaikki alueen luotsitoiminta keskittyi Orrengrundin saarelle Boistöstä lounaaseen.

Boistötä ovat 1900-luvulla asuttaneet myös merivartijat, rannikkotykistö ja Suomen Meripelastusseura. Rannikkotykistön vaikutus saareen oli vähäinen. Tästä ajasta  saarelle jäi kuitenkin muistoksi tulenjohtotorni. Merivartijat poistuivat saarelta vuonna 1996, jonka jälkeen Meripelastusseura otti saaren käyttöönsä koulutuskeskukseksi. Meripelastuksen toiminta jatkui aina vuoteen 2006, kunnes tuli päätös siirtyä uusiin tiloihin Inkoon saaristoon.

Vuonna 2008 Boistössä alkoi uusi kausi laadukkaita kokous- ja juhlatilapalveluita tarjoavana yrityksenä saaristolaisperinteitä kunnioittaen.

SAAREN IHMISET

Juha ja Marjo Nurminen
Juha ja Marjo NurminenIdean isä ja äiti, Oy Boistö Ab:n yrittäjät

Juha: ”Laivanvarustajasuvun jälkeläisenä merenkulkuperinteen vaaliminen on minulle sydämen asia. Tutustuin Boistön saareen ensimmäisen kerran 1990-luvun alussa Meripelastusseuran kautta. Myös saaren kunniakas menneisyys meripuolustuksen tukikohtana oli minulle entuudestaan tuttu asia.”

Marjo: ”Boistöstä ei haluttu tehdä mitään kasvotonta kurssikeskusta vaan saaren ainutlaatuinen luonto ja siteet mielenkiintoiseen merihistorialliseen perinteeseen haluttiin säilyttää.”

Juha: ”Intohimoisena perinnerakentamisen harrastajana pidin tärkeänä, että kaikissa saaren kunnostustöissä – rakennusten ja laitureiden hirsitöissä, kivitöissä ja sisutustekstiileissä kuten matoissa ja ryijyissä – näkyy korkealuokkaisen suomalaisen käsityötaidon jälki. Kolmanneksi kriteeriksi Boistön kunnostamisessa nostimme ympäristöystävälliset ratkaisut.”

Marjo: ”Nämä kaikki ehdot toteutuivat mielestämme saaren entisöinnissä yli odotusten. Nettisivuillamme olemme yrittäneen tavoittaa sitä ainutlaatuista tunnelmaa, joka Boistössä on, vaikka mikään kuva tai teksti ei voikaan sitä täysin välittää. Boistö on koettava! Olemme kiitollisia kaikille niille suuremmoisen taitaville ja lahjakkaille ihmisille, jotka ovat olleet luomassa Boistön perinteestä ja saaristoluonnosta ammentavaa uutta henkeä.”

Pekka HakavaSaaren vierasisäntä

Olen työskennellyt ravintola- ja hotellialalla yli kolmekymmentä vuotta. Vastaan Boistön asiakaspalvelusta ja myynnistä. Olen myös suunnitellut Boistön ruokalistan, jossa olen halunnut tuoda esiin paikallisia tuotteita ja tuottajia. Boistön luotsisaari on mielestäni maailmankin mittakaavassa aivan ainutlaatuinen kokous- ja juhlaympäristö. Olen palvellut saarella vuosien varrella satoja tyytyväisiä asiakkaita. Huolehdin siitä, että asiakkaat saavat täysin keskittyä omaan työhönsä ja rentoutumiseen. Paras kiitos omasta työstäni on asiakas, joka palaa saarelle vuodesta toiseen. On palkitsevaa nähdä, miten ihmiset rentoutuvat ja nauttivat olostaan saarella. Ota rohkeasti yhteyttä. Suunnitellaan yhdessä elämäsi tilaisuus.

Lasse Andersson
Lasse AnderssonSatamakapteeni

”Olen kotoisin Loviisan seudulta. Esi-isäni ovat toimineet monessa sukupolvessa luotseina Boistössä, siksi minulla on jo lapsuudesta erityisen läheiset siteet saareen. Tulin ensimmäisen kerran Boistön saarelle töihin vuonna 1997 laivuri ja alikonemestarin oppisopimuksella. Vuonna 2001 Meripelastusseura vakinaisti työni Boistön kurssikeskuksen isäntänä.

Olen iloinen, että olen voinut jatkaa työtäni tässä roolissa myös uudessa Boistössä. Pitkänlinjan meripelastajana vastaan venekalustosta ja vieraiden turvallisesta kuljettamisesta säässä kuin säässä. Tunnen myös rakennukset läpikotaisin ja pidän huolen, että kaikki on kunnossa ja toimii, kun asiakkaat tulevat. Turvallisuuden vuoksi yövyn saarella asiakkaidemme kanssa; ketään ei jätetä saarelle yksin.

Boistö tekee yhteistyötä monien Loviisan ja Kotkan seudun yrittäjien kanssa. Käytämme paikallista työvoimaa rakennus- ja kunnostustöissä, siivoamisessa ja vieraiden ohjelmajärjestelyissä kuten kalastusretkien järjestämisessä. Tällä on suuri merkitys koko tälle alueelle.”

Siv NygårdSaaren emäntä

Olen kotoisin Loviisan seudulta ja olen ammatiltani kokki. Huolehdin saarella aterioiden valmistuksesta ja asiakkaiden yleisestä viihtyvyydestä yhdessä muun henkilökunnan kanssa. Tilaisuudet räätälöidään aina asiakkaiden toiveiden mukaiseksi, siksi jokainen tilaisuus on ainutlaatuinen. Koska saarella palvellaan vain yhtä ryhmää kerrallaan, voimme keskittyä täysin asiakkaidemme viihtyvyyteen. Luonnonkaunis saari on innostava työympäristö.

Pekka Luukkainen
Pekka LuukkainenProjektin vetäjä

”Kävin Boistön saarella ensimmäisen kerran syyskuussa 2006. Mukana olivat Juha Nurminen, suunnittelijoista Sten Kallis ja Juhani Pentinmikko ja oppaana Lasse Andersson. Visio saaresta syntyi heti. Näimme haaveissamme pieteetillä ja ekologisin ratkaisuin kunnostetut ainutlaatuiset kokous- ja juhlatilat.

Satama pantiin kuntoon välittömästi. Maisematyöt aloitettiin lumien sulettua. Merivartijatalo kunnostettiin vauhdilla jo saman vuoden 2008 elokuuksi. Talon ilmettä kohennettiin ja toimivuutta parannettiin. Luotsitalon sisäpuoli vastasi vähiten visiota, mutta hyvällä suunnittelulla saatiin luotsitalon vanhoista tuvista kaivettua sadan vuoden takainen tunnelma ja majoitussiipi sekä keittiölaajennus istumaan tupien kylkeen. Luotsitalo valmistui maaliskuussa 2009. Vanhoista hirsistä tehdyssä rantasaunassa kylvettiin ensi kertaa elokuun kuudentena päivänä 2009. Rakentamisen aikaa kesti puolitoista vuotta.”

Sten Kallis
Sten KallisArkkitehti

”Boistön saareen ja sen rakennettuun ympäristöön liittyy ajallinen kerroksellisuus, pitkä tarina. Alussa hylkeenpyytäjät, sitten luotsit, merivartijat sekä sota-ajan puolustustehtävät ovat jättäneet rakennetun jälkensä saarelle. Nämä eivät edusta niitä huvimajoja, joita yleensä olemme tottuneet saaristossa ihailemaan. Talot ja rakennelmat on tehty kestämään ankaraa keliä ja palvelemaan usein koviakin tehtäviä. Rakennusten kunnostus- ja muutostöiden suunnittelu uuteen käyttöön edellyttää siten valppautta ja varovaisuutta, ettei juuri tätä asiallista ja karua puolta hävitetä.

Ympäristön hahmottuminen kerrostumina sisältää myös hyväksynnän uusille kerroksille uuden käytön myötä. Miten siis tehdä valinnat? Tarkoitus ei ollut restauroida saarta ulkomuseoksi vaan uuden käytön mukaiseksi toimivaksi ympäristöksi.

Suunnittelutyön alkuvaiheessa saaren eteläpuolen kallion korkeimmalla kohdalla kohosi apeana monet tuulet ja tyylit kokenut vanha luotsiasema. Miten tuli suhtautua talon tiukkaan asbestilevyverhoukseen? Kertoihan se konkreettisesti ajasta, jolloin usko puun kestävyyteen sai väistyä viisaan ihmisen keksimille ikuisille ihmeaineille. Kappale ajattelemisenarvoista historiaa sekin. Tässä valinta oli kuitenkin helppo. Riittävät dokumentit rakennuksen alkuperäisestä asusta olivat olemassa ja julkisivu rekonstruoitiin sen mukaisesti. Miten sitten onnistui karujen lastulevyjen ja muovimatoin peittämien miehistöhyttien muuttaminen viihtyisiksi majoitushuoneiksi? Valittua linjaa voisi luonnehtia sanoin ”vaatimaton ylellisyys”. Pieni lähes niukka mittakaava, yksinkertaiset koristelemattomat mutta mietityt yksityiskohdat pyrkivät viestimään vieraalle että häntäkin on mietitty, olet tervetullut.

Kun sisustusarkkitehti Maria Krausen kanssa vihdoin kannettiin kalusteita, valaisimia ja tekstiilejä puhtaisiin ja siivottuihin huoneisiin alkoi työn tulos vähitellen näkyä. Alussa suunnitelma on vain kaksiulotteinen kuva paperilla. Työmaavaiheessa se muuttuu lukemattomien taitavien ammattimiesten yhteisponnistuksella kolmiulotteisiksi tiloiksi. Neljäs ulottuvuus, tunnelma, astui lopulta huoneisiin.

Kohteessa, jossa olevat rakennukset ja niihin liittyvät taustat ovat pääosassa, voi suunnittelija katsoa onnistuneensa, jos hänen oma kädenjälkensä ei erityisemmin erotu. Kaikkihan on paikallaan, juuri näinhän sen pitää olla!”

Anne Rihtniemi-Rauh
Anne Rihtniemi-RauhMaisema-arkkitehti

”Boistön metsä on erikoinen yhdistelmä karun ulkosaariston villiä luontoa ja yli vuosisadan jatkunutta kulttuurivaikutusta. Avokallioiden jykevät linjat ja rannan valtavat lohkareet ovat komeita. Maiseman suurten linjojen ja karun mäntykankaan lomassa on pieniä merenrantaniittyjä, suopainanteita, ja tervaleppälehtokin. Paikoin on luonto rehevöitynyt ja paikoin saariston luontaisen lajiston lomassa on mitä erikoisimpia kulttuurin seuralaislajeja. Satamarannan rinteessä oli kulttuurivaikutus ja rakennustyön jäljet voimakkaimmat. Kun muualla oli luontevaa ottaa esiin luonnon omia piirteitä ja näkymiä merelle, tässä tähdättiin saaristolaiseen niittymaisemaan.

Boistön luotsituvan luona näkyy vanhoissa männyissä erikoinen merkki entisestä kulttuurivaikutuksesta. Merenkulun seuraamista varten pidettiin näkymälinjoja auki siten, että latvuksia leikattiin. Puita ei kaadettu, koska niistä oli hyötyä tuulensuojana ja näkösuojana. Nyt näkölinjojen ”bonsaimännyt” ovat osa saaren ainutlaatuista kulttuuriperintöä.

Boistön metsän hoito on haasteellista, sillä puusto oli vuosikymmenien ajan saanut kasvaa erittäin tiheänä. Kuivana kesänä 2003 vesi ei riittänyt kaikille puille. Niinpä puusto oli huonossa kunnossa. Toisaalta harmaana seisoneet kuolleet kuusen rungot ja kuivuneet haavat kertoivat luonnon kierrosta ja katoavaisuudesta.

Niittykukkien kasvatus näihin olosuhteisiin oli mielenkiintoinen rupeama. Tavalliset taimitarhojen taimet turvemultapaakuissaan eivät olisi selvinneet karuissa olosuhteissa. Niinpä kasvatimme omassa puutarhassamme pari tuhatta merenrantaniityn tainta köyhässä hiekkamultamaassa Maatiainen Ry:n luontoharrastajien keräämistä siemenistä. Seuraavina kesinä tulevat kukat kukkimaan. Sitten vähitellen jäävät jäljelle ne kasvilajit, jotka näissä olosuhteissa selviävät.”

Jukka Nurminen
Jukka NurminenVedenalainen valokuvaaja

”Olen kuvannut vuodesta 2003 Suomen rannikon viimeisiä hyvinvoivia meriekosysteemejä. Kuvillani pyrin lisäämään ympäristötietoisuuttamme ja tuomaan esille Itämeren ainutlaatuisuuden. Toivon että Boistötä sisustavat kuvani kertovat värikkään tarinan Itämeren vedenalaisista luonnonrikkauksista ja kansallismaisemasta. Kirkkaista vesistä voimme tulevaisuudessa nauttia vain, jos onnistumme taistelussa rehevöitymistä vastaan. Toivotan Boistön asiakkaille ja henkilökunnalle hyviä merellisiä vierailu- ja katseluhetkiä.”

Kauppatieteiden maisteri ja reservin raivaajasukeltaja Jukka Nurminen (s. 1979) on kuvannut vuodesta 1992 trooppisia meriekosysteemejä ja Suomen vedenalaista luontoa. Hän on kaksinkertainen vedenalaisen valokuvauksen Suomen mestari. Nurminen on julkaissut tuotantoaan lukuisissa koti- ja ulkomaisissa medioissa. Nurmisen tuotantoa esittelevä Vedenalainen Saaristomeri -valokuvanäyttely on kiertänyt vuoden 2006 alusta Suomea ja muita Itämeren rannikkovaltioita.

Erkki Hiipakka
Erkki HiipakkaRestaurointimestari

”Kun minua pyydettiin marraskuussa 2008 Boistön saareen rakennettavan rantasaunan suunnitteluyhmään vastaamaan saunan hirsirungon rakentamisen organisoinnista, ei tarvinnut miettiä hetkeäkään. Merellinen ympäristö on aina kiehtonut mieltäni. Pohjanmaalla kun on vain latomeri ja vettä vain keväisin tulvien aikaan. Myös haastava tehtävä ja tavoite: Rakennetaan sauna, jonka tulee kestää olosuhteet ja näyttää siltä kuin se olisi ollut siinä jo sata vuotta.

Elämäntyöni olen tehnyt restaurointialan yrittäjänä. Vaativina kohteina esimerkiksi Porvoon ja Tyrvään tulipalossa tuhoutuneiden kirkkojen paanukatot ja puurakenteet.

Myös lukuisten hirsirakenteisten kartano ja arvohuviloiden restaurointitöissä kertyneen kokemuksen turvin uskaltauduin mukaan rakentamaan saunaa Boistön saarelle. Juha Nurmisen ohjeitten ja arkkitehdin luonnosten perusteella lähdin etsimään sopivaa ja tervettä, sata vuotta vanhaa purkutavaraa. Hirsiä, lankkua, lautaa ja kattotiiliä mm., sillä ”Vanhassa vara parempi”. Onhan satavuotias puu lähes nelinkertainen lujuudeltaan uuteen verrattuna.

Lähes kymmenen kohteen ja parintuhannen ajokilometrin jälkeen löytyi Kankaanpäästä varastoon purettuna vanha hirsitalo. Vihteljärven metsästysseura oli purkanut Niinisalon varuskunta-alueelta varikon päällikölle rakennetun ison asuintalon, jonka mitoitus onnistuttiin arkkitehdin kanssa sovittamaan saunan luonnokseen lähes sellaisenaan.

Kuortaneen hirsitalot Oy Petri Hakalan johdolla valittiin hirsityön tekjöiksi. Porukasta kun on hyvät kokemukset jo toisessa polvessa. Eikä pettymystä tullut tässäkään työssä.

Juhani Pentinmikon rakennesuunnitelmia noudattaen veistotyö tehtiin Kuortaneella. Valmis kehikko numeroitiin, purettiin, kuljetettiin ja pystytettiin Boistöhin.

Muuta vanhaa puumateriaalia löydettiin pieninä erinä Pohjanmaalta.

Vanhoja, komeita lattialankkuja ei löytynyt mistään, eikä koskaan löydykään.

Niinpä lattiat tehtiin erikoissahatusta, käsin höylätyistä lankuista, jotka patinoitiin savihiekkapesulla. Mallia otettiin Mannerheimin synnyinkodista, Louhisaaren kartanolinnan lattioitten käsittelystä.

Saunan rakentaminen ei ollut niinkään varsinaista restaurointia, mutta kaikissa vaiheissa noudatettiin restaurointiperiaatteita, joten tulos on niin hyvä, että kehtaan kyllä olla rehevää 😉 kun sain olla mukana tekemässä laatutyötä loistavien ammattilaisten mukana.”

Maisa Kaarna
Maisa KaarnaTekstiilitaiteilija, TEXO

”Syksyllä 2008 sain yllättävän soiton. Juha Nurminen oli “löytänyt minut” Puolan Suurlähetystön seinältä. Pieni työni oli vakuuttanut hänet, että minut voisi kutsua yhdeksi suunnittelijaksi Boistötä kaunistamaan.

Kuultuani sitten myöhemmin selostukset Boistön menneisyydestä sekä nähtyäni kuvia saaresta ja sen rakennuksista ja ympäristöstä, olin tietenkin innolla ryhtymässä tähän hankkeeseen. Ymmärsin, että minulta odotettiin työtä, joka teemaltaan liittyisi saaren miljööseen ja muodon ja värien suhteen ottaisi huomioon jo olemassa olevat suunnitelmat. Kuulin, että saarella oli aikaisemmin toiminut loisto merenkulkijoiden oppaana. Tein useampia luonnoksia ja kudonta- ja materiaalinäytteitä. Niistä lopulta valikoitui työ, jolle olin antanut nimen Loisto.”

Ann Jonasson
Ann JonassonKotiteollisuusopettaja

”Mikä vaativa haaste – merihenkinen entisöintikohde saaressa, jonne kaivataan perinteisiä räsymattoja ja kuvakudoksia! Kun intohimoinen käsityöperinteen vaalija, joka on kotiteollisuusopettaja/ käsityöläinen, ja Suomen vanhimman pursiseuran perustajajäsenen lapsenlapsenlapsi, saa tilaisuuden osallistua tämänkaltaiseen projektiin, niin onhan se sattumien summa ja unelmien täyttymys!

Koska jo pienenä purjehdusmatkoilla saaristossa olen käynyt monilla majakkasaarilla ja vieraillut useilla luotsiasemilla, oli Boistön tunnelma kotoinen ja tuttu. Siksi olen töihini valinnut murrettuja meren, taivaan ja kallioiden värejä. Tekstiilit on valmistettu perinteisin ja hitain menetelmin käsin kutoen kangaspuissa. Mattoihin leikattiin kuteet vanhoista vaatteista ja kuvakudoksissa löytyy käsin kehrättyjä rohdinlankoja ja kasveilla värjättyjä villalankoja. Matoissa halusin, että eri huoneiden tunnelma, perinne, arvokkuus tai merinäköala pääsee oikeuksiinsa värien ja raidotuksien avulla.

Kuvakudoksessa ”Laituri” oli perusideana vanhat, ajan patinoimat ja kuluneet lankut. Koen, että juuri laituri on yhdistävä tekijä edesmenneiden sukupolvien, luotsien, merivartijoiden ja uuden omistajan välillä. Laiturilta ovat kaikki astuneet veneisiinsä ja laituriin taas palanneet merimatkoiltaan.

Kuvakudokseen ”Yellow line” yhdistin satoja sinisiä sävyjä ja majakan reittiä opastavan keltaisen valokiilan. Tutustuin esihistorialliseen kuvakudostekniikkaan jo opiskeluaikanani ja olen kaikkina vuosina haaveillut saavani toteuttaa suuren ja haastavan työn. Kiitos että sain tilaisuuden suunnitella, kutoa ja käyttää kaikkein arvokkaimmat lankani Boistön seinävaatteisiin.”

Raija Pyssysalo ja Inkeri Roivainen
Raija Pyssysalo ja Inkeri RoivainenHuovutetut seinätekstiilit

”Teemme taidetekstiilejä pääosin huovuttamalla. Liikumme käsityön ja taiteen maastoissa tosissaan leikkien ja toisiamme haastaen. Keskinäisistä väärinymmärryksistäkin syntyy uusia töitä tai ainakin uusia näkökulmia tekeillä oleviin töihin. Useimmat työt tehdään yhdessä suunnittelusta toteutukseen.

On hienoa, että olemme saaneet näyttää miten monipuolinen materiaali huopa on. Huopa mahdollistaa sekä graafiset että maalaukselliset ratkaisut.

Boistöhön tilatuissa Mark Rothko -tulkinnoissa olemme pyrkineet säilyttämään modernin klassikon ominaisluonteen ja teosten hengen. Juha Nurminen valitsi lempitaiteilijansa Mark Rothkon tuotannosta sellaiset työt, jotka väriensä puolesta parhaiten ilmentävät Boistön saariston karun kaunista luontoa ja merellistä horisonttia.”

Raija Pyssysalo on opettanut huovutusta Tampereen työväenopistossa vuodesta 1998. Inkeri Roivainen on toiminut mm kriitikkona ja kirjoittanut eri lehtiin pääosin kuvataiteesta ja teatterista. Hän on toiminut myös ilmaisutaidon opettajana eri oppilaitoksissa.

LOVIISAN SAARISTO
N60°19.387  E26°30.007
ANNA PALAUTETTA +358 50 5777 896
boisto(at)boisto.fi
PYYDÄ TARJOUS